keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Päivä kuvina

Sain eilen aamulla idean, että tekisin pienimuotoista postausta meijän päivästä kuvien kera. Kuvia ei nyt tullut ihan kauheasti eikä kaikesta mahdollisesta koska yksinkertaisesti unohdin ottaa. :D Tiistaita vietettiin vauvelin kanssa kahdestaan mm. kotona ja porukoilla.




Oikeastaan tää kuva on jo muutaman päivän vanha, mutta tämäkin aamu alkoi samalla tavalla niin siksi tää kuva. heräiltiin, syötiin ja katsottiin mtv finlandia. 




Kahden maissa mamam tuli hakemaan meitä ja siitä hurautettiinkin 15 minuutin päähän porukoille. Siellä sitten tottakai kahviteltiin ja sain siskolta nami tuliaisista turusta, Cherry nougat nääs.



Pikkuneiti otti myös vähän lepoa.











poimittiin marjoja ja koitettiin tehdä punaherukka-chilihilloa. 





Pikkusisko ja hänen kisunsa Paavali alias Pave, Lorenzo, Katti Jalmari asuvat kesän porukoilla.


Illalla syötiin vielä tortilloita, itse kävin suihkussa ja sen jälkeen me suunnattiin tytyn kanssa kotiin.



Nyt koitan vähän siivoilla koska ihana ystävä tulee kahdelta poikkeemaan kahville. :)

Superhyvää keskiviikkoa kaikille!



maanantai 29. heinäkuuta 2013

Pikkuneiti 1kk


Oikeastaan huomenna jo 5 viikkoa mutta ajattelin tulla kertomaan mitä kaikke siellä yhden kuukauden neuvolassa sanottiin.

Elikkä meijän neidistähän on tullut aikamoinen "pötkylä" painoa oli kertynyt jo 3440g. Eli kuukaudessa paino on lisääntynyt reilulla kilolla ja kahdessa viikossa oli tullut 800g mikä mun mielestä kuulostaa aika paljolta! :D Hyvähän se vaan on että tytsy kasvaa. Pituutta on sitten 48,5cm ja päänympärys 34cm. 



Seuraava neuvola ja mun jälkitarkastus meillä onkin jo kahden viikon päästä. Saan nähdä paljonko tytsy sillon painaa.


Ei vissiin tykännyt olla mamman kanssa kuvassa. 



Hei kaipailisin nyt vinkkejä teiltä muilta että miten ois parhainta lähtee kiinteyttämään tätä löllömasua? Alkaa jo ällöttämään ja ois kiva päästä kohti sitä entistä kroppaa! 

torstai 18. heinäkuuta 2013

Synnytyskertomus

Jos sitä nyt sais synnytyksestäkin vähän juttua kun vauvakin on jo melkein 1kk. 

Maanantain ja tiistain välisenä yönä oltiin kotona katselemassa leffaa ja siinä samalla musta tuntu koko ajan et jotain lorahtelee vähän väliä housuun. :D Kävin vessassakin useaan otteeseen ja sit siinä puoli yhden maissa kun nousin wc-pöntöltä ja olin vetämässä housuja jalkaan niin kappas ne vedet oikeen tipahti siihen lattialle. Pienessä paniikissa ja ihmeissäni menin sit vedet yhä valuen olkkariin sanoon miehelle et taitaa tässä lapsivedet parhaillaan lattialle lorista. Mies sitten ihan paniikissa kysy että "ai nytkö se muka syntyy". 

Siinä sitten soittelin synnytyspäivystykseen, pakkailin sairaalakassin (ois ehkä voinu tehdä sen aikasemmin) ja itkeskelin sitä kun ei oo vauvalle mitään söpöä neuletakkia. :D Siinä klo 02.00 koitin mennä nukkumaan mutta eihän siitä mitään tullu kun heti alko jäätävät supistukset ja ne vaan paheni ja paheni koko ajan. Meillä oli tosiaan oma auto tollon rikki ja sitten sitä alettiinkin kuumeisesti pommittamaan mun mammaa että josko hän heräis ja lähtis viemään meitä TAYSiin. No saatiin se onneksi kiinni ja ihana äiti tuli sit tuolta 20 päästä talla pohjassa meille ja mentiin muuten vielä lujempaa sinne sairaalaan. Meinasin kuolla matkalla kun oli niin järkyttäviä supistuksia. 

No pienten mutkien jälkeen päästiin perille ja tein oikeesti kuolemaa. Supistuksia tuli alle 5 minuutin välein ja ne oli jotain niin kamalia ja kesto ehkä sen 30s. Tärisin vaan koko ajan ja menin kyykkyyn nousin ylös ja takas kyykkyyn kun en pystyyn olemaan ollenkaan paikoillaan. Mulla ei tosiaan oo mitään muistikuvaa et mitä kaikkea mulle tehtiin/kyseltiin ennenkun pääsin synnytyssaliin. Salissa sitten sain heti siinä kohta epiduraalin ja huhhuh luulin, että se sattuis aivan järjettömästi mut ei onneks sattunu. Kielilävistyksenkin ottaminen sattu enemmän :D Epiduraali onneks helpotti ja sain sitten vielä lisäksi ilokaasua ja siitä se riemu sitten ratkeskin.  Miekkosella meinas kuulemma mennä muhun hermo ihan totaallisesti kun olin niin rasittava. Jossain kohtaa kätilö tuli sitten kattomaan ja totes, että kappas olinkin täysin auki et alappa ponnistaan. Koko touhusta ei kyllä aluks meinannut tulla mitään kun mua ällötti se tunne et takapuoli repeää. No sitten mua vähän siinä tsempattiin ja kohta koko homma olikin ohitte ja mulla oli maailman ihanin, pienin ja suloisin tyttövauva sylissä. Oli ihanin ja tunteellisin hetki ikinä. Nytkin meinaa itkettää!! 

Olin ihan yllättynyt et loppujen lopuks koko homma oli noinkin nopee ja ns helppo. Sairaalaan tultiin yöllä noin neljän maissa ja kahden tunnin päästä mulla oli pikkuneiti jo sylissä. Koko homma itsessään kesti vähän reilu 4 tuntia ja ponnistusvaihe 11 min. 





Tuommonen pikkunen tytsy meille synty :) Tänään tulikin 1kk täyteen ja vähän kasvuvertailun vuoks uudempaa kuvaa.






keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

2vko

Nyt on meijän pikkunen kahden viikon ja yhden vuorokauden ikäinen. Lupailin kirjottaa enempi synnytyksestä mut se nyt toistaiseksi on vielä vasta työn alla. Tää arki on nyt ihan erilaista ja ei kerkeä tekemään asioita enää samalla tavalla. :D tämänkin postauksen välissä piti käydä vaippa vaihtamassa. Eilen oli muuten neuvola ja pikkuisella on painoa jo 2620g.. Meijän pikku prinsessa on jo iiso tyttönen<3